27. tammikuuta 2013

Ei niin vangitseva hypnotisoija

No niin, arvostellaanpas välillä elokuviakin kaiken tämän fiilistelyn ja itsetutkiskelun jälkeen.

Tänään aamupalaksi hotkaisin makuunin nettivuokraamosta Hypnotisoijan. Lars Keplerin kohkattuun romaanin pohjautuvan jännärin, jonka on hieman yllättäen ohjannut lämminhenkisistä draamoista tunnettu Lasse Hallström.

En ole lukenut kirjaa, josta ilmeisesti ollaan montaa mieltä, toiset ylistävät ja toiset pitävät täysin laskelmoituna. Odotin kuitenkin tältä leffalta todella paljon, enkä vähiten näyttelijöiden takia.

Pääosassa nähdään meidän oma poika Tobias Zilliakus, joka esittää raakaa perhemurhaa tutkivaa, täysin työlleen omistautuvaa rikospoliisi Joona Linnaa. Perhemurhasta on jäänyt ainoana henkiin perheen poika. Selvittääkseen, mitä oikein on tapahtuntut Linna kutsuu avuksi hypnotisoija Erik Barkin, jota esittää Beck-filmatisoinneista tuttu charmantti harmaahapsi Mikael Persbrandt. Hypnotisoijan vaimoa esittää legendaarinen Lena Olin.

Näyttelijät tekevät uskottavat roolisuoritukset. Murhavyyhdin lisäksi keskiöön nousee hypnotisoijan  avioliitto, jota varjostaa Erikin parin vuoden takainen uskottomuus. Mutta hyvät roolisuoritukset ovatkin sitten tämän kaksituntisen selkeästi vahvin osa.

Lasse Hallströmin avaus kovassa nosteessa olevan skandinaavidekkarin saralla jää kokonaisuutena vaisuksi. Hallström saa kyllä hyvänä henkilöohjaajana paljon irti pääosanäyttelijöistä, mutta kun jännityksen kudonta jää löyhäksi niin tämä ei riitä.

Leffa alkaa varsin räväkästi ja lupaa paljon. Sitten aletaan rönsyillä moneen suuntaan, välillä jo ihan hyvin nostattaen tunnelmaa. Tämäntyyppisille tarinoille tyypillistä yllättävää käännettä, "ai se olikin toi", ei kuitenkaan tarjota. Loppuratkaisu on liian tylsä.

Kun järningsmannen on jo selvillä, kehitetään vielä sinänsä ihan jännittävä loppuhuipennus Ruotsin Lapin komeissa maisemissa, mutta sekään ei riitä kompensoimaan muuten ponnetonta tarinankuljettelua.

Ehkä Hallströmin on parempi pitäytyä elämänmakuisissa ja romanttisissa draamoissa. Pimeän pohjolan synkät murhamysteerit ovat selvästi muiden heiniä.

Hypnotisoija ei saanut tätä leilaa pauloihinsa: LL 1/2

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti