Perjantai-ilta: pitsaa ja hyvää pätkää kehiin! Päätin ahmia joulukalenterista ensimmäiseksi Rare Exportsin. Eikä tämä veto osoittautunutkaan yhtään hullummaksi. Perinteistä joulusiirappia ja söpöilyä odotellessa tämä leffa julisti joulukauden virallisesti avatuksi omintakeisella, oikeasti hauskalla ja näyttävällä tyylillä.
Jalmari Helanderin sopivasti vinksahtanut joulusatu tuli ensi-iltaan vuosi sitten, mutta jostain syystä tämä jäi silloin katsomatta. Teatterissa visuaalisesti huikeasta ja äänimaailmaltaan makeasta leffasta olisi saanut vielä enemmän irti, mutta toimi filkka hyvin myös pilkkopimeässä olohuoneessakin.
Rare Exports on täynnä testosteronia ja rujojen rokonarpisten risupartojen sekä mulkosilmäisten harmaahapsien tähdittämää Lapin maisemaa. Tarinan keskiössä on Onni Tommilan esittämä nuori poika Pietari, joka nousee elokuvan edetessä sankaruudessaan todellisiin miehen mittoihin. Vanhemmat jurnukat Jorma Tommila, Tommi Korpela ja Rauno Juvonen tekevät kaikki vakuuttavan rehellistä työtä Pukin kurittamisessa.
Parasta tässä leffassa on totaalisen tuore tulokulma ja kansainvälisestikin katu-uskottava toteutus. Suomalaisille elokuville liian usein leimallinen vaivaannuttava dialogi sekä kliseiset roolihahmot loistivat poissaolollaan. Itse asiassa kaikki jouluun perinteisesti liitetyt asetelmat heittävät tässä leffassa vauhdilla häränpyllyä ja ainekset muodostavat oman kiintoisan keitoksensa.
Tämänkään leffan kohdalla en halua paljastaa juonesta liikaa. Mutta kuten trailerikin antaa ymmärtää, perinteistä Korvatunturin pukkia, tonttuja tai jouluaaton viettoa tästä stoorista ei löydy. Eikä tätä todellakaan voi suositella perheen pienimmille. Mutta meille vähän vanhemmille veijareille luvassa on mustan huumorin, komeiden maisemien ja vähemmän komeiden tosimiesten täyttämä mainio joulutarina. Sellainen, joka voi syntyä ainoastaan täällä pimeässä pohjolassa.
Tämä pukki rokkaa neljän ällän edestä! LLLLL
Rare exports oli viime vuoden leffakokemuksista ehdotonta timanttiluokkaa. Muistan, että hymy ei hyytynyt vähintään viikkoon ja elokuvaa voi varauksetta suositella kaikille huumorintajuisille vaihtoehtoelokuvana joulunajan angsteihin.
VastaaPoistaElina
Niinpä, ei ole hymy hyytynyt vielä täälläkään :). Harvoin leffa, varsinkaan kotimainen, on kirvoittanut niin monta spontaania naurua kuin tämä Korvatunturin kajahdus teki.
VastaaPoista